Islamilaisen taiteen museo Benaki

Museossa esitellään Egyptissä syntyneen ja myöhemmin Kreikkaan muuttaneen  Antonis Benakisin laajoja kokoelmia. Museo sijaitsee kohtalaisen lähellä Akropolista, ja Kerameikosin kaupunginosassa on muutenkin arkeologisia kohteita ja museo. 

Islamilaisen taiteen museo. Maaliskuu 2022. Kuva OI

Kävin islamilaisessa museossa sunnuntaina. Monasterikin metroasemalta museolle siirtyessä pystyi kulkemaan laajan ja kiinnostavan antiikkimarkkina-alueen läpi. Museorakennus on vanha uusklassistinen kaupunkitalo ja näyttely sijaitsee useammassa kerroksessa. Alueen aikakerrostumia havainnollistaa kellarikerroksessa säilytetty ja esillä oleva osa Ateenan vanhaa puolustusmuuria, makedonialaisten hyökkäyksen varalle rakennettu.

Kellarikerroksen esiin jätetyt puolustusvarustukset. Kuva OI

Näyttely on esteettisesti kauniisti rakennettu. Kokoelma on ilmeisesti jossain määrin fragmentaarinen – kuten keräilijöiden kokoelmat usein ovat – ja näyttelyssä on päädytty ottamaan esille kauniita esineryhmiä ja yksittäisiä objekteja. Islamin historia on pitkä, ja jonkinlaista  kronologiaa saadaan kuhunkin kerrokseen sijoitetusta islamilaista maailmaa eri aikakausina esittelevästä kartasta.

Islamilainen maailma noin vuonna 1300

Näyttelysali. Kuva OI

Ampuma-aseiden käyttö levisi muslimimaailmaan 1400-luvun puolivälissä. Ottomaani-turkkilaisten otettua ne käyttöön,  se toi radikaaleja muutoksia siihen asti käytettyyn sodankäyntitaktiikkaan. Tuliaseita, miekkoja ja tikareita Turkista, Iranista, Arabiasta ja Balkanilta, 1500–2000 jaa

Koristelaatoitus Edirnen (Adrianopoli) ottomaanien sulttaanien kesäpalatsista. Iznik, 1500-luvun toinen puoli. Palatsi tuhoutui 1887/88 kaupungin Venäjän miehittämänä ja laatat hajaantuivat Länsi-Euroopan yksityisiin kokoelmiin ja museoihin. Rekonstruktio yhdistää Lissabonin Gulbenkian-säätiöltä lainatut laatat Benaki-museon hallussa olevien laattojen kanssa. Täydentävät maalatut osat perustuvat muiden museoiden paneelin osiin. Lainassa Calouste Gulbenkian -säätiöltä, Lissabon

Silkki, koristeltu kohtauksilla eläinten taisteluista, kudottu monivärisillä ja metallisilla langoilla. Iran, 1600-luvun alku. Pienistä kukista, lootuksenkukkien palmeteista, kauriista ja kissaeläimistä koostava kuviointi. Museon esinetekstin mukaan aiheista voidaan erottaa kiinalainen lohikäärme, joka hyökkää härän kimppuun sekä gepardi ja villiaasi. Kudoksen erinomainen laatu ja toistuvien aiheiden lähes miniatyyri koko viittaavat siihen, että kyseessä on varhaisen Safavid-kauden luomus. Kuvassa yksityiskohta silkkikankaasta

Messinkiastrolabi ja norsunluukvadrantti. Syyria, 1328/9 ja 1340/1. Astrolabin teki tähtitieteilijä Ahmad ibn al-Sarraj Muhammad al-Tanuhhia varten. Kirjoituksessa on valmistuspäivämäärä 729 (1328/9), ja siinä on neljä myöhemmän omistajan nimeä. Museon mukaan tämä on ainoa tunnettu esimerkki universaalista astrolabista, muslimien tähtitieteilijöiden keksinnöstä, joka muodostaa jatkumon muinaiselle kreikkalaiselle astrolabille. Kvadrantissa (yksinkertaistettu versio astrolabista), on Abu Tahirin nimi ja päivämäärä 741 (1340/1)

Kultakoruja, Espanja, Egypti, Syyria ja Iran, 8.–12. vuosisata

Pergamentti, jossa lainaus Koraanista. Pohjois-Afrikka, 800-luku. Ote on Koraanin kymmenennestä luvusta ”Joona”. Teksti on kirjoitettu kufi-kirjoituksella

Museossa oli käyntihetkellä vaihtuva keramiikkaan liittyvä näyttely. Sillä ei ollut erillistä tilaa vaan se oli hajautettuna muun pysyvä pysyvän näyttelyn joukkoon

Museon ylimmässä kerroksessa oli pieni kahvila ja terassi. Kahvila oli miellyttävä kuten useimmat ateenalaisten museoiden kahvilat. Kahvi maksoi lähes neljä euroa, joka on Ateenassa aika paljon. Asiakkaat vaikuttivat sunnuntaipäivänä ja ennen turistisesonkia olevan paikallista väestöä.

Kahvila maaliskuussa 2022. Kuva OI