Ateenan agora

 

Monasterikin metroasemalta ja aukiolta on Ateenan agoralle matkaa vain viisi minuuttia. Liikutaan Akropoliksesta luoteeseen. Paikalle saavuttaessa on ensin vastassa alueen vanhasta rakennuskannasta rekonstruoitu pitkänomainen Attaloksen stoa ja alueen sivustan jyrännyt Ateena-Pireus-rautatiekuilu. Sisäänpääsy agoralle on terassiravintoloiden reunustamalta kadulta.

Agora kuvattuna Areopagus-kukkulalta. Attaloksen stoa kuvassa oikella. Maaliskuu 2022. Kuva OI

Attaloksen stoa junaradan puolelta. Kuva OI

Ateenassa, kuten jokaisessa antiikin Kreikan kaupungissa, agora (kokousalue, aukio) oli julkisen elämän keskipiste. Täällä järjestettiin kaupallisia liiketoimia, poliittisia kokoontumisia ja vaaleja, oikeudenkäyntejä, teatteriesityksiä, uskonnollisia kulkueita, sotaharjoituksia ja urheilukilpailuja, sosiaalisia kokoontumisia ja filosofian oppitunteja. Agora oli läsnä ateenalaisten jokapäiväisessä elämässä.

Agoran opastaulu

Täällä ollaan keskeisellä antiikin tapahtumapaikalla. Agora oli noin 200x250 metrin kokoinen aukio Akropoliksen vieressä. Aukiota ympärille rakennettiin vähitellen monia hallintorakennuksia, temppeleitä, alttareita, stoarakennuksia (pylväshalleja) ja suihkulähdetaloja. Demokratian käsite kehitettiin ja sitä harjoitettiin ensimmäisen kerran Ateenan agorassa 5. ja 4. vuosisadalla eaa. Aluetta ympäröivät rakennukset, jotka palvelivat demokratian käytäntöjä: Bouleuterion (neuvostotalo), jossa 500:n neuvoston jäsenet (boule) pitivät kokouksensa, Tholos, toimeenpanovaltaa käyttävän neuvoston jäsenten paikka, valtion arkisto ja toimeenpanoneuvoston komiteoiden kotipaikka.

Agoran opastaulu

Agoralla vierailivat valtiomiehet, kuten Themistokles, Perikles ja Demosthenes, runoilijat, kuten Aiskhylos, Sofokles, Euripides ja Aristofanes, historioitsijat, kuten Thukydides ja Herodotos, taiteilijat, kuten Feidias ja Polyknotos, sekä filosofit, kuten Sokrates ja Aristoteles

Täällä kohtasivat tärkeät tiet, joista tärkein oli Panathenenaia-juhlan tie. Tie oli saanut nimensä Athenen kunniaksi järjestettävistä juhlista.  Tietä pitkin kulki neljän vuoden välein kulkue Akropoliille. Kulkue on kuvattu mm. Parthenonin friisissä. Tiestä käytettiin myös yksinkertaisempaa nimeä Dromos eli tie.

Kulkue havainnellistettuna opastaulussa

Tie oli jatkoa Eleusiista lähtevälle Pyhälle tielle. Ateenaan se tuli Kerameikosin Dipylonista ja siitä Akropoliin sisäänkäyntiin, Agoran se leikkasi keskeltä vinosti keskusaukion läpi.

Akropoliksen luoteeseen olevaa aluetta käytettiin alun perin hautausmaana. Vanhimmat löydöt alueelta ovat ajalta 3000 vuotta eaa. Se rakennettiin ensimmäisen kerran kansalaisten keskukseksi 500-luvulla eaa. Peisistratos järjesteli alueen rakennuskantaa ja alueelle rakennettiin useita julkisia rakennuksia.

Persialaiset tuhosivat Agoran vuonna 480 eaa. Alue kuitenkin rakennettiin uudelleen. Perikleen aikana valmistui mm. Hefaistoksen temppeli (444 eaa). Attaloksen stoa rakennettiin hellenistisellä ajalla.

Agora noin vuonna 150 eaa. Opastaulu

Kreikkalainen Agora oli ennen ajanlaskun alkua ”valmis”, julkisten rakennusten ympäröimä suorakulmainen aukio. Myöhemmin roomalaisella kaudella alueen funktio muuttui, ja myös sen keskelle rakennettiin. Ensin Aresin temppeli siirrettiin aukiolle ja myöhemmin aukion keskelle rakennettiin Agrippan odeion. Uusi roomalainen agora rakennettiin vanhan agoran itäpuolelle.

Odeionin rekonstruktio, opastaulu 

Näkymä Ateenan agoralta Roomalaiselle agoralle. Kuva OI

Agoran loppu alkuperäisessä merkityksessään koitti vuonna 267 jaa. herulien hyökkäyksen seurauksena. Hefaistoksen temppeli säilyi ainoana alueen rakennuksista ja muutettiin myöhemmin kristilliseksi kirkoksi.

Hefaistoksen temppeli kuvattuna Areopagus-kukkulalta. Kuva OI

Hefaistoksen temppeli. Kuva OI

Tuhotut rakennukset purettiin kiviksi uusille kaupunginmuureille, joiden länsiosaan sisältyi Attaloksen Stoan etuseinä. Agora jäi tämän muurin ulkopuolelle. Lyhytaikainen renessanssi alueella  tapahtui 5. ja 6. vuosisadalla, kun keskusalueelle rakennettiin suuri Gymnasion.

Ateenan vanhempia linnoituslaitteita on säilynyt muun muassa Benakin islamilaisen taiteen museossa, jossa kellaritiloissa on kaivettu esiin ja säilytetty osa 300 luvulta eaa säilynyttä puolustusmuuria. Se rakennettiin aikoinaan vahvistamaan kaupungin puolustusta makedonialaisten hyökkäyksiä vastaan, ulommaksi muuriksi Themistokleen kaudella rakennetulle puolustusmuurille. Kuva OI 

Agoran alue oli 500-luvun loppupuolelta lähtien hylätty, kunnes se asutettiin 1000-luvun alkupuolelta lähtien. 1200-luvun alkuun Agoran raunioiden päälle kehittyi tiheästi asuttu asutus, johon kuului Pyhän Apostolien kirkko. Vuonna 1854 Hefaistoksen temppelissä, joka keskiajalta asti toimi Pyhän Yrjön kristillisenä kirkkona, pidettiin kuningas Oton tervetuliaisvastaanotto modernin Kreikan uuteen pääkaupunkiin. Agoran raunioiden päälle nousseen asutuksen,  Vlassaroun kaupunginosan halkaisi kahtia vuonna 1891 Ateena-Pireus-rautatien kaivanto.

Agoran arkeologista museokohdetta ei saatu ilmaiseksi. Jotta vanhat rakenteet saatiin esille, oli kaivausten alta purettava kokonainen kaupunginosa. Kuva ateenalaisen kirjakaupan ikkunasta, alueesta kirjoitettu kirja. Kuva OI

Agora, maaliskuu 2022. Kuva OI

Arkeologinen tutkimus Ateenan agorassa aloitettiin 1800-luvulla. Kreikan arkeologinen seura tutki agoran eri osia 1859–1908 ja Saksan arkeologinen instituutti 1896–1897. Vuodesta 1931 lähtien American School of Classical Studies on tehnyt järjestelmällistä kaivaustutkimusta alueella.

Agoran opastetaulun kuva Attaloksen stoasta ennen rekonstruointia, vuodelta 1952. Alkuperäiskuva ASCSA

Attaloksen stoa. Kuva opastaulusta (Piet de Jongin vesiväri)

Attaloksen stoa, kuvat OI

Tutkimuksen vuoksi noin 400 rakennusta jouduttiin purkamaan. 1950-luvulla kaivausten valmistuttua arkeologinen kohde maisemoitiin ja istutettiin kotoperäisillä kasveilla amerikkalaisen maisema-arkkitehti R. Griswoldin suunnitelmien mukaan. Samaan aikaan Pyhien Apostolien kirkko entisöitiin Bysantin kauden tyyliseksi. Attaloksen stoa rekonstruoitiin alkuperäiseen muotoonsa.

Attaloksen stoa, sen edessä Pyhien apostolien kirkko. Kuva OI

Kreikan kulttuuriministeriö on vastannut arkeologisen alueen ja antiikin agoran museon toiminnasta vuodesta 1957. Vuosina 1997–2004 Agoran ja Areopagin arkeologisen aluetta kunnostettiin. Vuonna 2004 Attaloksen stoan pohjakerroksen näyttely uusittiin ja vuonna 2012 tehtiin rakennukseen uusi näyttely.

Näkymä Agoralta Areopagus-kukkulan suuntaan. Kuva OI

--

Tekstin tiedot alueen opastauluista