Ateenan agora
Monasterikin metroasemalta ja aukiolta on Ateenan agoralle
matkaa vain viisi minuuttia. Liikutaan Akropoliksesta luoteeseen. Paikalle
saavuttaessa on ensin vastassa alueen vanhasta rakennuskannasta rekonstruoitu pitkänomainen
Attaloksen stoa ja alueen sivustan jyrännyt Ateena-Pireus-rautatiekuilu. Sisäänpääsy
agoralle on terassiravintoloiden reunustamalta kadulta.
Agora kuvattuna Areopagus-kukkulalta. Attaloksen stoa
kuvassa oikella. Maaliskuu 2022. Kuva OI |
Attaloksen stoa junaradan puolelta. Kuva OI |
Ateenassa, kuten jokaisessa antiikin Kreikan kaupungissa, agora (kokousalue, aukio) oli julkisen elämän keskipiste. Täällä järjestettiin kaupallisia liiketoimia, poliittisia kokoontumisia ja vaaleja, oikeudenkäyntejä, teatteriesityksiä, uskonnollisia kulkueita, sotaharjoituksia ja urheilukilpailuja, sosiaalisia kokoontumisia ja filosofian oppitunteja. Agora oli läsnä ateenalaisten jokapäiväisessä elämässä.
Agoran opastaulu |
Täällä ollaan keskeisellä antiikin tapahtumapaikalla. Agora oli noin 200x250 metrin kokoinen aukio Akropoliksen vieressä. Aukiota ympärille rakennettiin vähitellen monia hallintorakennuksia, temppeleitä, alttareita, stoarakennuksia (pylväshalleja) ja suihkulähdetaloja. Demokratian käsite kehitettiin ja sitä harjoitettiin ensimmäisen kerran Ateenan agorassa 5. ja 4. vuosisadalla eaa. Aluetta ympäröivät rakennukset, jotka palvelivat demokratian käytäntöjä: Bouleuterion (neuvostotalo), jossa 500:n neuvoston jäsenet (boule) pitivät kokouksensa, Tholos, toimeenpanovaltaa käyttävän neuvoston jäsenten paikka, valtion arkisto ja toimeenpanoneuvoston komiteoiden kotipaikka.
Agoran opastaulu |
Agoralla vierailivat valtiomiehet, kuten Themistokles, Perikles ja Demosthenes, runoilijat, kuten Aiskhylos, Sofokles, Euripides ja Aristofanes, historioitsijat, kuten Thukydides ja Herodotos, taiteilijat, kuten Feidias ja Polyknotos, sekä filosofit, kuten Sokrates ja Aristoteles
Täällä kohtasivat tärkeät tiet, joista tärkein oli Panathenenaia-juhlan
tie. Tie oli saanut nimensä Athenen kunniaksi järjestettävistä juhlista. Tietä pitkin kulki neljän vuoden välein kulkue
Akropoliille. Kulkue on kuvattu mm. Parthenonin friisissä. Tiestä käytettiin
myös yksinkertaisempaa nimeä Dromos eli tie.
Kulkue havainnellistettuna opastaulussa |
Tie oli jatkoa Eleusiista lähtevälle Pyhälle tielle. Ateenaan se tuli Kerameikosin Dipylonista ja siitä Akropoliin sisäänkäyntiin, Agoran se leikkasi keskeltä vinosti keskusaukion läpi.
Akropoliksen luoteeseen olevaa aluetta käytettiin alun perin
hautausmaana. Vanhimmat löydöt alueelta ovat ajalta 3000 vuotta eaa. Se
rakennettiin ensimmäisen kerran kansalaisten keskukseksi 500-luvulla eaa.
Peisistratos järjesteli alueen rakennuskantaa ja alueelle rakennettiin useita
julkisia rakennuksia.
Persialaiset tuhosivat Agoran vuonna 480 eaa. Alue kuitenkin
rakennettiin uudelleen. Perikleen aikana valmistui mm. Hefaistoksen temppeli (444
eaa). Attaloksen stoa rakennettiin hellenistisellä
ajalla.
Agora noin vuonna 150 eaa. Opastaulu |
Kreikkalainen Agora oli ennen ajanlaskun alkua ”valmis”, julkisten rakennusten ympäröimä suorakulmainen aukio. Myöhemmin roomalaisella kaudella alueen funktio muuttui, ja myös sen keskelle rakennettiin. Ensin Aresin temppeli siirrettiin aukiolle ja myöhemmin aukion keskelle rakennettiin Agrippan odeion. Uusi roomalainen agora rakennettiin vanhan agoran itäpuolelle.
Odeionin rekonstruktio, opastaulu |
Näkymä Ateenan agoralta Roomalaiselle agoralle. Kuva OI |
Agoran loppu alkuperäisessä merkityksessään koitti vuonna 267 jaa. herulien hyökkäyksen seurauksena. Hefaistoksen temppeli säilyi ainoana alueen rakennuksista ja muutettiin myöhemmin kristilliseksi kirkoksi.
Hefaistoksen temppeli kuvattuna Areopagus-kukkulalta. Kuva
OI |
Hefaistoksen temppeli. Kuva OI |
Tuhotut rakennukset purettiin kiviksi uusille kaupunginmuureille, joiden länsiosaan sisältyi Attaloksen Stoan etuseinä. Agora jäi tämän muurin ulkopuolelle. Lyhytaikainen renessanssi alueella tapahtui 5. ja 6. vuosisadalla, kun keskusalueelle rakennettiin suuri Gymnasion.
Agoran alue oli 500-luvun loppupuolelta lähtien hylätty, kunnes se asutettiin 1000-luvun alkupuolelta lähtien. 1200-luvun alkuun Agoran raunioiden päälle kehittyi tiheästi asuttu asutus, johon kuului Pyhän Apostolien kirkko. Vuonna 1854 Hefaistoksen temppelissä, joka keskiajalta asti toimi Pyhän Yrjön kristillisenä kirkkona, pidettiin kuningas Oton tervetuliaisvastaanotto modernin Kreikan uuteen pääkaupunkiin. Agoran raunioiden päälle nousseen asutuksen, Vlassaroun kaupunginosan halkaisi kahtia vuonna 1891 Ateena-Pireus-rautatien kaivanto.
Agora, maaliskuu 2022. Kuva OI |
Arkeologinen tutkimus Ateenan agorassa aloitettiin 1800-luvulla. Kreikan arkeologinen seura tutki agoran eri osia 1859–1908 ja Saksan arkeologinen instituutti 1896–1897. Vuodesta 1931 lähtien American School of Classical Studies on tehnyt järjestelmällistä kaivaustutkimusta alueella.
Agoran opastetaulun kuva Attaloksen stoasta ennen rekonstruointia,
vuodelta 1952. Alkuperäiskuva ASCSA |
Attaloksen stoa. Kuva opastaulusta (Piet de Jongin vesiväri) |
Attaloksen stoa, kuvat OI |
Tutkimuksen vuoksi noin 400 rakennusta jouduttiin purkamaan. 1950-luvulla kaivausten valmistuttua arkeologinen kohde maisemoitiin ja istutettiin kotoperäisillä kasveilla amerikkalaisen maisema-arkkitehti R. Griswoldin suunnitelmien mukaan. Samaan aikaan Pyhien Apostolien kirkko entisöitiin Bysantin kauden tyyliseksi. Attaloksen stoa rekonstruoitiin alkuperäiseen muotoonsa.
Attaloksen stoa, sen edessä Pyhien apostolien kirkko. Kuva
OI |
Kreikan kulttuuriministeriö on vastannut arkeologisen alueen ja antiikin agoran museon toiminnasta vuodesta 1957. Vuosina 1997–2004 Agoran ja Areopagin arkeologisen aluetta kunnostettiin. Vuonna 2004 Attaloksen stoan pohjakerroksen näyttely uusittiin ja vuonna 2012 tehtiin rakennukseen uusi näyttely.
Näkymä Agoralta Areopagus-kukkulan suuntaan. Kuva OI |
--
Tekstin tiedot alueen opastauluista
Kommentit
Lähetä kommentti